torstai 14. helmikuuta 2013

Välitilinpäätös

Noin vuosi sitten aloitin matkan elämäntaitovalmentajaksi. Nyt helmikuussa 2013 opinnot lähestyvät loppuaan ja ajattelin tehdä pienen yhteenvedon vuodesta. Mitä siis jäi käteen tästä matkasta?

Ensinnäkin on todettava, että tämä vuosi on haastanut minua enemmän kuin uskoinkaan. Olen joutunut tarkastelemaan omaa elämänasennettani, ihmissuhteitani, omia rajojani sekä oman elämäni tahtotiloja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Voisi kai sanoa, että mennyt vuosi on tarjonnut huimaa henkistä kasvua, muutamia suuria oivalluksia sekä useita pienempiä ajatuskipinöitä.

Parasta viime vuodessa ovat ehdottomasti elämääni tulleet uudet ihmiset. Sekä valmennuskoulun valmentajakolleegat että muutkin elämääni vuonna 2012 tiensä löytäneet loistoyksilöt. Oon joutunut välillä äärirajoille näiden uusien kohtaamisen kanssa, mutta silti ne kaikki ovat opettaneet minulle jotain arvokasta itsestäni ja siitä millaisten ihmisten kanssa haluan olla tekemisissä.  Miten haluan elämääni elää, omien arvojeni mukaisesti, mitä ansaitsen ja tarvitsen. Joskus on tärkeää lempeästi hyväksyä myös se, että kaikkien kanssa ei vaan "natsaa" ja päästää irti. Toinen arvokas oppi minulle, ikuiselle miellyttäjälle, on se että kaikkien ei oikeasti tarvitse pitää minusta. Ja sekin on ihan ok.

Valmennuskoulussa on käsitelty useita hyviä ja hyödyllisiä teemoja, kuten uskomuksia, tavoitteeellisuutta, itsensä arvostamisesta, luovuutta, rakentavia ihmissuhteita, unelmatyöskentelyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tulevia valmennuksia varten oon saanut hyödyllisiä työkaluja ja tekniikoita, joiden avulla uskon pystyväni synnytämään oivalluksia omille valmennusasiakkailleni ja joita pystyn hyödyntämään myös nykyisessä työssäni.

Kuva julkaistu cc-lisensillä osoiteessa:  http://www.flickr.com/photos/mager/2830808904/sizes/l/in/photostream/  (kuvaaja: magerleague)

Oon huomannut, että tänne blogiin moni on löytänyt tiensä kun etsii tietoa/kokemuksia elämäntaitovalmentajan koulutuksesta. Siksi laitankin tähän loppuun muutaman vinkin miten itse valitsisin koulutusta, jos olisin nyt lähdössä tälle matkalle uudestaan. 

Valmennus on toimialana nuori ja vasta kehittymässä lopulliseen muotoonsa. Tällaisessa kehitysvaiheessa on omat sudenkuoppansa ja lieveilmiönsä, joista osa on jo nähtävissä Suomessakin. Palvelun- (ja koulutuksen) tarjoajien kenttä on moninainen ja monentasoisella osaamisella varustettu. Jotta voisit taata itsellesi parhaan mahdollisen opintomatkan, tarjoan sinulle nämä vinkit:

1) Vaadi: 
Haasta koulutusta tarjoava organisaatio kertomaan avoimesti ja läpinäkyvästi mitä koulutus tarjoaa vastineeksi rahoillesi. Sinä olet maksava asiakas ja sinulla on oikeus saada se mistä maksat.

2) Kysy: 
Kysy kouluttavalta organisaatiolta miten he valvovat omaa sisäistä laatuaan ja sen tasalaatuisuutta sekä kouluttajien osaamista ja ryhmien edistymistä. Kysy mitä materiaaleja koulutuksissa tullaan käyttämään, mihin ryhmän oppiminen perustuu, millainen oppimisprosessi on kokonaisuudessaan.

3) Vertaa: 
Hanki tietoa eri koulutustarjoajista, koulutusohjelmien sisällöstä, kysy koulutukseen osallistuneiden kokemuksia ja suhteuta ne omaan maailmaasi.

Ihan ekassa blogissa onnittelin itseäni siitä, että lähdin opiskelemaan elämäntaitoja ja niiden valmentamista. Edelleen onnittelen itseäni tästä päätöksestä. Nyt vaan tiedän entistä selvemmin, että matka ei ole lähelläkään päätöstään, oikeastaan se on vasta alkanut. Olen edelleen matkalla parhaaksi omaksi itsekseni ja sillä matkalla on hyvä olla.

Moi siis kaikille, mä olen Piia ja mä oon nyt valmentaja :-)


2 kommenttia:

  1. Hei Piia.

    Onnittelut koulutuksesi onnistumisesta ja ole oma itsesi! Rohkea, eteenpäin pyrkivä, unelmiinsa uskova ja toisia kannustava!!

    VastaaPoista
  2. Parhainta onnea! Jos matkalla nousee kysymyksiä siitä, miten valmennettaviaan voisi palvella kenties vieläkin paremmin, tutustu ihmeessä kolmen prinsiipin ajattelutapaan. :-)

    VastaaPoista