Vahvalla on varaa olla lempeä

Kävelin ennen joulua kotikaupunki sohjoisella pääkadulla. Vastaan tuli vahempi pariskunta, nainen työnsi miestään pyörätuolissa. Ikää ja elämänkokemusta tällä parilla oli runsaasti. Naisen työntämä pyörätuoli juuttui sohjoon katukivetyksen reunaan, josta hän yritti kammeta sitä ylös.

Parin ohi käveli useita nuoria ja vanhempia riuskoja ihmisiä, mutta kukaan ei pysähtynyt auttamaan. Kiirehdin paikalle ja yhdessä naisen kanssa saimme pyörätuolin taas liikkeelle (vaati reilusti voimaa minultakin, ei ollut ihan kevyt homma). Vanha pariskunta jatkoi matkaansa ja minä omaani, mutta minun oli pakko kääntyä katsomaan heidän peräänsä. Mieleni täytti kaksi asiaa. Ihailin tuon naisen voimaa ja päättäväisyyttä hänen työntäessään pyörätuolia eteenpäin sekä hänen kykyään huolehtia puolisostaan. Toiseksi jäin hämmentyneenä miettimään miksi kukaan muu ei tullut tilanteeseen auttamaan.

CC-lisensillä: http://www.flickr.com/photos/sweetonveg/ 

Tuolloin tuntui, että välittämisen ja auttamisen sijaan maailma on muuttunut kilpailuksi siitä kuka välittää vähiten. Itsenäisyys, kyynisyys ja omista asioista huolehtiminen ovat nousseet arvoiksi, joita mielestäni väärin perustein myös ihaillaan. Sairastutaan liialliseen riippumattomuuteen ja lopulta yksinäisyyteenkin. Oma kiire ja stressi kelpaavat tekosyksi, että ei tarvitse auttaa eikä välittää. On liian helppoa ja hyväksyttyä tuudittautua ajatukseen että "joku muu" hoitaa tai pärjätköön itse.

Filosofi Eric Hoffer on ilmaissut asian seuraavasti: "rudeness is a weak imitation of strength" (vapaasti käännettynä karkea käytös on voiman huono kopio). Itse ymmärrän asian niin, että kykenemättömyys hyvään on heikkouden merkki ja kääntäen, että aito välittäminen on vahvuuden merkki ihmisessä. Todellinen voima on siis jossain muussa kun välinpitämättömässä käytöksessä, ironisissa kommenteissa, itsenäisyyden ihailussa, toisten väheksymisessä tai siinä että ei pysähdy auttamaan pyörätuolin kanssa jumiin jäänyttä vanhusta. Voiman todellinen manifesti ilmenee hyvässä ja sen tekemisen määrässä, sillä vahvalla on varaa olla lempeä.