Olen tässä sinua varten

Läsnäolosta puhuminen on nykyään kovin trendikästä. Ei enää montaa lehteä löydy, jossa ei vähintään kerran kuussa olisi joku elämäntaitoihin liittyvä artikkeli läsnäolon voimasta. Mua itseäni koko sana ärsyttää. Se kuulosta jotenkin niin jeesustelevalta, että oksat pois. Mutta sitähän se ei poista, että olennaisen asian äärellä ollaan.

Mä itse miellän, että läsnäolo on lahja toiselle. Se on parasta ja arvokkainta mitä voit toiselle antaa. Se on aikaa ja huomiota, kahta "valuuttaa", jotka ovat nykymaailmassa kovin harvinaisia ja siksi niin kallisarvoisia. Minä uskon, että meillä kaikilla on hirvittävän suuri tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme. Siksi läsnäolon taitoa tulisi harjoittaa päivittäin. Mutta mitä se läsnäolo sitten oikeesti ja konkreettisesti on? Miten oikeasti antaa toiselle tunne siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi?

Yksi osa-alue läsnäoloa on kuuntelu, aito kuuntelu,  joka ei aina ole niin helppoa kun luulisi. Listaan tähän oheen mun ajatuksia siitä, miten kuuntelua voi harjoitella.

1) Rauhoitu tilanteeseen ja lopeta kaikki oheistoiminta.Voiko astioiden tiskikoneeseen laittaminen olla oikeesti tärkeää silloin kun toinen haluaa kertoa sinulle jotain? Ajattele nyt, toinen on valinnut juuri sinut luottamuksen kohteekseen ja haluaa jakaa jonkun oman kokemuksensa sinun kanssasi. Eikö se olekin hienoa? Ainakin parempaa kun ne astiat! Istu siis alas, lopeta se mitä olit tekemässä, hengitä syvään, katso silmiin ja kuuntele mitä sinulle kerrotaan.

2) Kun kuuntelet, niin kuuntele aidosti. Älä teeskentele kuuntelevasi. Älä anna mielesi vaeltaa tekemättömissä töissä tai missä milloinkin.  Uskalla tyhjentää mielesi ja ota vastaan se, mitä sinulle kerrotaan. Uskalla luopua omista vuorosanoistasi (näin tähän kuuluu vastata), ja uskalla olla niin hetkessä, että et mieti sitä, mitä aiot seuraavaksi itse sanoa. Siedä hiljaisuutta, sillä kaikkea aikaa ei tarvi täyttää puheella. Joskus hiljaisuus on merkki siitä, että toinen prosessoi asiaa ja valmistautuu kertomaan siitä sinulle, hetken kuluttua.

3) Vaikka kiusaus olisi miten suuri tahansa, niin älä neuvo. Älä kerro miten asia sinun mielestäsi kannattaa ratkaista tai mitä toisen sinun mielestä pitää tehdä. Kysy lisätietoa, mutta anna toiselle tilaa tehdä omia oivalluksia. Miten hienolta tuntuukaan, kun kertoo läheiselleen jonkun itselleen tärkeä asian, eikä tarvitse pelätä että saa niskaansa kauhean määrän neuvoja. Se voimaantumisen tunne, kun uskaltaa jakaa sisimpäänsä ja saa siitä palkaksi aitoa hyväksyntää ja ymmärrystä.

CC-lisensillä: Valerie Everett

Näitä kolmea asiaa minä harjoittelen omien läsnäolotaitojeni kehittämiseksi. Oon huomannut, että vaikeita mulle on ehdottomasti tuo kolmas, neuvomattomuus. Vasta nyt olen tajunnut kuinka rasittavaa on keskustella jatkuvasti neuvojaan jakavan henkilön kanssa. Kollektiivinen anteeksipyyntö siis kaikille, joille olen yrittänyt vuosien varrella neuvojani tuputtaa. Parannan tapani ja ensi kerralla lupaan aidosti kuunnella sinua.

Haluan haastaa myös sinut kuuntelemaan. Seuraavan kerran kun kun kysyt ystävältäsi, puolisoltasi, vanhemmaltasi, lapseltasi tai läheiseltäsi, että mitä sinulle kuuluu, niin ole oikeasti valmis kuuntelemaan vastaus. Hengitä syvään, tuo mieleesi maailma kaunein ajatus: minä olen tässä sinua varten, ja heittäydy hetkeen. Lupaan, että siitä tulee hieno kokemus teille molemmille!

Terkuin,
Piia